Kasvin mikroravinteet

 

Tässä blogi postauksessa käsittelemme mikroravinteita ja niiden puutostiloja. Von Liebigin “law of minimum” lain mukaan makroravinteista ei ole hyötyä, jos mikroravinteiden määrä ei ole kunnossa. Tämä viittaa siihen, että mikroravinteita tarvitaan, jotta makroravinteet toimivat tehokkaasti ja siihen, että vaikka mikroravinteita tarvitaan pienissä määrin, ovat ne aivan yhtä tärkeitä kuin makroravinteet. Tästä syystä suosittelemme käyttämään pääravinteiden lisäksi myös lisäravinteita.

Kuten huomata saattaa postausta lukiessa, kasviravinteiden toiminnat ovat yhteydessä toisiinsa, ja monet ravinteet toteuttavat samaa tehtävää eri tavalla. Esimerkiksi kasvin kasvuun vaikuttaa moni eri ravinne, vaikkakin eri kemiallisten toimintojen kautta. Tärkeää onkin terveen kasvun kannalta taata kasville tarvittavat määrät mikro- ja makroravinteita. Kasvin kasvua on mahdollista tehostaa annostelemalla suoraan esimerkiksi aminohappo- ja entsyymi valmisteita. Puutarhatontun kasviravinteet löydät linkin alta. 

 

Boori kasviravinteena

 

Boori (B) on soluseinämän rakenneosa. Boori yhdistää eri hiilihydraattiketjuja toisiinsa. Tämä ketjujen yhdistäminen toisiinsa on tärkeää siitepölyputkien muodostumisessa.  Ilman booria siitepölyä ei synny. Boori myös tasapainottaa sokerin ja tärkkelyksen määrää kasvissa.

Yksi boorin tärkeä tehtävä on edesauttaa kaliumia kulkemaan solukalvossa. Kuten mainittiin, kaliumilla on tärkeä tehtävä entsyymien toiminnan ohjaajana.

Boori ei kykene liikkumaan kasvin sisällä vapaasti, joten sen puutostilat näkyvät kasvin uusissa rakenteissa, kuten kukinnon vääristymisenä.

 

Kloori kasviravinteena

 

Kloori (Cl) on suhteellisen uusi tulokas välttämättömissä kasviravinteissa. Tieteilijät ovat havainneet, että kloori on tarpeellinen kasvin happirakojen säätelyssä. Klooria tarvitaan myös rikkomaan vesimolekyylit fotosynteesissä. Kloorin puutostila näkyy kasvin lehtien surkastumisena ja värin muuttumisessa pronssiksi.

Kupari kasviravinteena

 

Kupari vaikuttaa etenkin entsyymeihin, jotka erikoistuvat kasvin hapensaannin tehtäviin. Tämä hapetusreaktio tapahtuu fotosynteesin ja soluhengityksen aikana. Kuparia löytyy myös aminohapoista ja proteiineista. Kuparilla on lisäksi myös rooli ligniinin rakentumisessa (kasvin rakenneaines).

Kupari ei liiku vapaasti kasvin sisällä ja sen puutos aiheuttaa kloroosia, eli viherkatoa (koska sitä tarvitaan fotosynteesissä). Oireita ovat lehtien käpertyminen ja kasvista riippuen oksien liikahaaroittuminen.

Rauta kasviravinteena

 

Rauta (Fe) -atomt toimivat elektronien kantajina ja elektronit voivat liikkua kätevästi rauta-atomista toiseen. Tämän vuoksi rauta on hyödyllinen aine kasvin hengitys ja hapenvähennys reaktioissa, missä elektroneja otetaan toisesta molekyylistä ja liitetään toiseen.

Rautaa käytetään lehtivihreän tuotannossa ja se auttaa lehtivihreää toimimaan normaalisti. Rauta on lisäksi erittäin tärkeä kasvin typen saannin kannalta sillä raudalla on tehtävä typen sidonnassa: ilmakehtän typpi ja nitraatit tarvitsevat rautaa muuntuakseen kasville hyödynnettävään muotoon. Lisäksi rauta on osa kasville tärkeitä entsyymejä ja proteiineja.

Rauta on niin tärkeä kasviravinne, että kasvit ovat kehittäneet kyvyn vapauttaa ioneja multaan, jotta mullan pH laskee, jolloin rautaa on kasvin käytettävissä.

Raudan puute esiintyy kloroosina, eli viherkatona. Viherkato näyttäytyy lehtien kellertymisenä. Rauta ei liiku kasvin sisällä, joten puuteoireet näkyvät uusissa lehdissä. Lopulta kuitenkin myös vanhemmat lehdet alkavat menettää vihreää väriä, tällöin puutos on jo pitkällä.

Mangaani kasviravinteena

 

Mangaania (Mn) kasvit käyttävät vapauttamaan happea fotosynteesin aikana ottamalla vedestä elektroneja. Mangaania toimii myös tiettyjen entsyymien kanssa, joiden tehtävä on pilkkoa hiilihydraatteja. Mangaanin ei kykene liikkumaan kasvin sisällä, joten puutos näkyy ensin uusissa lehdissä. Oireita ovat lehtien kellertyminen ja lehtisuonten vihertyminen.

Sinkki kasviravinteena

 

Sinkki (Zn) on useiden eri entsyymien komponentti ja sillä on tehtävä elektronien luovutuksessa ja vastaanottamisessa (hapensaannissa ja hapen vähentämisessä). Sinkki vaikuttaa auksiinien (kasvihormonien, jotka vaikuttavat pituuskasvuun ja kääntävät kasvin valoa kohden) rakentumiseen. Sinkki myös auttaa kasvia selviämään matalimmista lämpötiloista.

Koska sinkki vaikuttaa auksiinien kautta pituuskasvuun, on sinkinpuutos oireina hidastunut tai pysähtynyt kasvu. Sinkki kykenee liikkumaan kasvissa, joten kasvi korvaa sinkin puutteen ensin ottamalla sinkkiä vanhemmista kasvin rakenteista.

Molybdeeni kasviravinteena

 

Molybdeeni (Mo) on välttämätön kasviravinne orgaanisen fosforin syntetisoinnissa. Lisäksi nitrifikaatiosta vastaavat bakteerit tarvitsevat molybdeeniä nitrifikaation (typpeä muutetaan kasville hyödynnettävään muotoon) toteutukseen. Tämän vuoksi molybdeenin puutos aiheuttaa typen kasaantumisessa kasvissa. Typen kasaantuminen näkyy lehtien kiemuraisina lehtinä.

Nikkeli kasviravinteena

 

Nikkeli (Ni) on väitelty välttämätön kasviravinne, mutta tiedetään että ilman nikkeliä typpi kasaantuu lehtiin urean muodossa. Tämä aiheuttaa lehden terien palamista.